Joulu on Tanskassa aika iso juttu. Sen odotus alkaa heti marraskuun alussa, kun jouluoluet tulevat myyntiin. Sen jälkeen joka puolelle ilmestyy joulutoreja, näyteikkunoiden asetelmat vaihtuvat jouluisiksi ja kauppojen jouluosastot aukeavat. Jopa jouluvalojen sytytys oli täällä oikea tapahtuma, jonne kerääntyi valtava määrä ihmisiä valoja ihastelemaan!
J-Dag on siis se päivä, jolloin panimoiden jouluoluita saa alkaa myymään. Joka marraskuun ensimmäisenä perjantaina "joulutontut" ilmestyvät baareihin ja halukkaat saavat ilmaista jouluolutta. Odensessa J-Dagin päätapahtuma järjestettiin Munke Mose -puistossa, jossa jokea pitkin lipuvista laivoista pääsi hakemaan Albanin jouluolutta. Se oli aikamoinen spektaakkeli ilotulituksineen kaikkineen.
Joulutoreja onkin ollut sen jälkeen miltei joka sormelle. Odensessa niitä järjestettiin kaksin kappalein yhteensä kolmena viikonloppuna: oli (totta kai) H.C. Andersenin joulutori sekä den hyggeliste julmarket, jotka täytyi molemmat tietenkin käydä tsekkaamassa. Kävimme myös Egeskovin joulutorilla Kværndrupissa sekä Kööpenhaminan toreilla. Harmillisesti aika loppui Köpiksessä kesken, emmekä ehtineet käydä ihastelemassa Tivolin jouluvalaistuksia muuta kuin ulkoa päin.
Pääsin osallistumaan myös hollantilaiseen perinteeseen, kun juhlistettiin Sintreklaasin päivää vaihtariporukalla. Meidän piti kaikkien ostaa kolme noin 25 kruunun arvoista lahjaa, jotka asetettiin pöydälle piirin keskelle. Sitten noppaa heittämällä saimme joko ottaa lahjan pöydältä, ojentaa sen seuraavalle tai vaikka varastaa joltain toiselta. Kun kaikki lahjat olivat otettu pöydältä, paketit avattiin ja noppapeliä jatkettiin vielä jonkin aikaa, kunnes jokaisella oli kolme lahjaa. Kyseessä oli siis vähän kuin monimutkaisempi Secret Santa.
Sinterklaas
Jouluksi lensin koti-Suomeen. Olo oli alkuun outo, koska mikään kotona ei ollut muuttunut, vaikka itse onkin kuin eri ihminen vaihtosyksyn ansiosta. Onneksi elämäni Tanskassa ei ole vielä ohi, vaan ennen vuodenvaihdetta matkustan vielä tammikuuksi Odenseen!
EDIT: Törmäsin tähän videoon, josta selviää lisää tanskalaisia jouluperinteitä (paljolti samanlaisia kuin meillä Suomessakin!)
Vaihtoaika lähestyy hurjaa vauhtia loppuaan, joten nyt voisi olla hyvä aika vähän valottaa sitä vaihto-opiskelun opiskeluosuutta.
Oon siis kaupan paikalla Erasmus-vaihdossa ja opiskelen tiedekunnassa nimeltä Business and Social Sciences. Mulla on täällä vain kolme kurssia, joista jokainen on pyörinyt mukana koko syksyn ajan. Tarkoituksena olisi saada vaihdosta tuliaisiksi 25 opintopistettä.
Brand Management on 5 nopan kurssi, joka liittyy vaihto-opinnoistani eniten edes jotenkin omiin opintoihini. Mun sivuaineena on markkinointi, joten tämän kurssin sisältö oli jo osaksi ennestään tuttua. Toki tällä kurssilla käsitellään paljon syvemmin ja yksityiskohtaisemmin juurikin brändejä ja brändinhallintaa. Luentoja Brand Managementista on vain kerran viikossa, mutta sekin kerta on maanantaiaamuna kahdeksalta, joten muutaman ensimmäisen viikon jälkeen oon mieluummin aloittanut viikon vähän lempeämmin ja jättänyt luennot suosiolla väliin. Se ei tällä kurssilla niinkään haittaa, koska opettaja nauhoittaa jokaisen luennon ja lataa tallenteet Blackboardiin diojen lisäksi.
Introduction to Social Anthropology päätyi kurssivalintoihini oikeastaan siksi, että yksi haluamistani kursseista ei jostain syystä ollutkaan enää valikoimassa niitä valitessani. Kuten johdantokurssit yleensäkin, myös tämä on ollut aika laaja ja välillä sekavakin kurssi, mutta silti mielenkiintoinen (ja 10 nopan arvoinen). Opettajana on todella herttainen nuorehko yhdysvaltalaisnainen, joka leipoo meille usein erilaisia kakkuja tai keksejä.
Scandinavian Lifestyle and Design (10 op) ei liity millään tavalla opintoihini, mutta vaikutti kiinnostavalta kurssilta. Tässä opettajana on vanha tanskalaisherra, joka puhuu hyvin brittiläisittäin ja kiroilee paljon. Olemme käyneet läpi skandinaavisen muotoilun historiaa, katsoneet elokuvan Tanskalainen tyttö (suosittelen) ja ensi viikolla meillä on jouluhenkinen hygge-luento, jolle opettaja tuo itsetehtyä glögiä ja piparkakkuja. Ihan mukava kurssi siis.
Yksi hyvä puoli näissä kursseissa on se, että mulla ei ole ollenkaan kirjallisia tenttejä. Kaikki kurssit suoritetaan kirjoitustehtävinä, minkä lisäksi Social Anthropologyssa on suullinen tentti. Sekin pohjautuu kirjoittamaani synopsisiin, joten en usko sen olevan liian hankala juttu.
Kaikista työläin kurssi on ollut Social Anthropology, jossa meidän piti pienryhmissä haastatella kolmea vaihto-opiskelijaa Tanskasta ja sen kulttuurista, analysoida sen jälkeen keräämämme materiaalit ja koota tästä kaikesta vain viisisivuinen synopsis. Homma olisi varmasti ollut helpompi, jos muut ryhmäni jäsenet eivät olisi asuneet Kööpenhaminassa ja sen vuoksi loistaneet aina poissaolollaan... Taas tuli huomattua, että jos jonkin haluaa tehdä hyvin, se pitää tehdä itse.
Tanskassa opetus on melko samalla tasolla kuin Suomessakin. Kurssit eivät ole tuntuneet vaikeilta, eikä työmäärä ole ollut liian raskas. Ainoa asia, johon on ollut hankala tottua, on ollut se, että opettajat odottavat meidän lukevan kappaleita kirjasta tai muuta materiaalia luennolle valmiiksi. Itse kun oon tottunut siihen, että ensiksi asiaa käsitellään luennolla ja luetaan jälkeen päin lisää kurssikirjasta, eikä toisin päin. Tykkään enemmän tästä tutusta ja turvallisesta tavasta, sillä sen avulla tunnun oppivan paremmin.
Luennoilla keskustellaan paljon enemmän kuin mihin oon tottunut, ja täällä keskustelua myös viriää ihan eri tavalla kuin Vaasassa. Muutenkin äänessä oleminen on täällä opiskelijoille jotenkin luontaisempaa, ja kaikki käyttävät englantia tosi sujuvasti tilanteessa kuin tilanteessa. En sitten tiedä, painotetaanko vuorovaikutustaitoja englannin tunneilla tanskalaisissa kouluissa alusta asti enemmän kuin Suomessa, jossa tärkeintä on kieliopin täydellinen osaaminen?
Kuten Suomessakin, täällä on käytössä akateeminen vartti, eli luennot alkavat vartin yli. Luennot ovat myös vapaaehtoisia, ja mun tapauksessa kaikista tulee vähintäänkin diat Blackboardiin esille, yleensä vielä ennen luentoa. Erojakin toki löytyy Vaasaan verrattuna, kuten tauot kesken luennon. Aluksi mun mielestä oli aivan turhaa pitää vartin tauko kahden tunnin luennon välillä, mutta tuollainen aivojen nollaus kesken kaiken auttaa keskittymään myös siihen luennon toiseenkin puolikkaaseen paremmin.
Opettajat ovat aika rentoja ja tykkäävät heittää läppää. Varsinkin tämä tanskalaisherra vitsailee aina omalla kustannuksellaan, kertoo tarinoita kissastaan ja opastaa, kuinka Tanskassa kuuluu juoda. (Jos jotakuta kiinnostaa, niin ohjeena oli juoda joka tilanteessa.)
Opiskelun vois siis sanoa olevan melko leppoista! Opettelin lisäksi raahaamaan koneen mukaan luennoille, kun kaikilla muillakin oli. Tuntui typerältä raapustaa muistiinpanoja old schoolisti kynällä paperille, kun muut valaisivat koko luentosalin coolisti macbookeillaan. Nyt voin myös selata Facebookia samalla kun seuraan sivusilmällä luentoa!
Ennen vaihtoon lähtöä tein taustatutkimusta tulevasta kotikaupungistani ja törmäsin jonkun vaihtarin tekemään videoon pyörämatkasta yliopistolle. Siitä inspiroituneena tein saman itsekin. Mainittakoon vielä, että tämä video on kuvattu lokakuussa, mutta kelit eivät ole siitä juurikaan muuttuneet. Lehtiä on ehkä vähemmän. Puissa, siis.
