torstai 24. marraskuuta 2016

ESN Sea Battle 2016

Risteilyn jälkeinen tervehdys! Takana on viitisen päivää unettomuutta ja matkustamista niin bussilla, laivalla kuin jalan. Parin päivän sisällä kävin kolmen maan pääkaupungissa, kävelin reilusti yli 30 kilometriä ja nauroin ihan liikaa.

Lauantai-iltana kuutisenkymmentä opiskelijaa pakkasivat itsensä ja omaisuutensa bussiin, ja matka Odensesta Kööpenhaminan kautta Tukholmaan sai alkaa. Bussimatka kesti vaatimattomat 10 tuntia, ja Köpiksestä mukaan nousi parikymmentä opiskelijaa lisää. Nukkuminen oli lähestulkoon kiellettyä, eikä musiikin pauhatessa ja matkustajien juhliessa siitä voinut haaveillakaan. Onneksi loppumatkasta kaikki matkustajat olivat kuluttaneet patterinsa loppuun ja jokainen sai nukuttua edes hieman.

Itselle Sea Battle oli täysin uusi juttu. En ollut siitä kuullut ennen vaihtoa, joten mitään ihmeellisiä odotuksia ei mulla ollut. Sea Battle on siis opiskelijaristeily ja ESN:n suurin tapahtuma, johon osallistui tänä vuonna yli 1500 opiskelijaa Tanskasta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta.

Ekana päivänä kiersimme Tukholmaa jalan hyvin uupuneina pitkän bussimatkan jäljiltä. Yövyimme ihan mukavassa hostellissa ja oli meille myös järjestetty pieni pre-party jossain Tukholman surkeimmassa baarissa. Matka sinne oli jännittävä, sillä joku keksi oikaista rakennustyömaan läpi ja kiivetä korkean verkkoaidan yli. Kaikki tietenkin seurasivat tätä sankaria, mutta hieman korkeanpaikankammoisena päätin itse kuitenkin kiertää tietä pitkin. Baari oli pieni ja kallis, työntekijät töykeitä ja musiikki huonoa. Monet laittoivat ankaraa arvostelua baarin Facebook-sivulle, minkä johdosta paikka muutti samana iltana nimensä jo toistamiseen... melko hämärä paikka siis kyseessä.

Tukholman satamaa
Pre-partyilijat ahdettuna hostellihuoneeseen

Seuraavana päivänä olikin aika astua laivaan ja risteily sai alkaa! Sitä ennen meillä oli hieman vapaata aikaa, joten pikakävelimme toiselle puolelle Tukholmaa katsastamaan Vasa-museon, jossa on esillä Kustaa II Adolfin käskystä rakennettu Vasa-laiva, joka upposi neitsytmatkallaan.

Vasamuseet

Vasamuseet

Viikinkien ryhmäkuva

Tukholman satamassa meille jaettiin Sea Battle -kassit sekä ikiomat Tanskaviikinki-paidat. Niihin pukeutuneina meidät oli helppo tunnistaa jo kauempaakin. Punainen massa taisi piristää muitakin risteilijöitä, ainakin katseista päätellen.

Risteilyyn kuului kaikille buffetti, jossa sai syödä ja juoda niin paljon kuin halusi. Sanomattakin selvää, että sen me kaikki teimme. :D Ainoa miinus oli, että meille oli varattu vain kaksi tuntia aikaa ruokailla, josta suurin osa meni jonottaessa tuhannen muun nälkäisen kanssa. Laivalla oli paljon tekemistä ja tapahtumaa, kuten aarteenetsintää ja karaokea. Illalla oli ensimmäiset bileet, jotka eivät oikeastaan poikenneet tavallisista bileistä mitenkään muuten kuin sijainniltaan. Oli silti mukavaa, ja ihmisten keinuntaa tanssilattialla aaltojen mukana oli hauska seurata.

Mä ja Carolien @ Haunted Neon Party



Seuraavana aamuna saavuimme Tallinnaan, jonka kylmän tuulinen ilma sai jopa meidät viikingit vähän palelemaan. Yksi meidän porukkamme vetäjistä oli kotoisin Tallinnasta, joten saimme vähän paremman kiertokävelyn kuin Tukholmassa, jossa vetäjät lähinnä keksivät faktoja eri monumenteista. Kaupunkikierroksen jälkeen meillä oli pari tuntia aikaa tuhlattavaksi Tallinnassa, joten kävimme syömässä lounasta Vapianossa ja shoppailimme suklaata ja evästä paluumatkalle ruokakaupassa. Tanskaan verrattuna suklaa oli lähes ilmaista ja hyllyillä oli oikeastaan kaikki suomalaiset suosikit virolaisten lisäksi, joten totta kai tilaisuus täytyi käyttää hyväksi.

Paluumatka oli hieman myrskyisämpi kuin menomatka, ja laivalla tuli käveltyä käytävää puolelta toiselle aaltojen mukana. Matka sujui aika lailla samalla tavalla kuin aiemminkin, pois lukien buffetti, johon meillä ei ollut enää mahdollisuutta. Oli muuten ihanaa nähdä haalariporukkaa, vaikkeivät suomalaisia olleetkaan! Tuli ikävä omia haalareita ja asuvalintojen helppoutta.

Viimeinen päivä kuluikin taas bussimatkoihin. Tukholmassa ja Tallinnassa kierrellessä oli koko ajan vähän sellainen tunne, että oltaispa Tanskassa. Jopa ovien avaaminen tuntui vaikealta, kun ne kaikki avautuivat oikein päin eikä tarvinnut arvailla, pitäisikö nyt työntää vai vetää...

Myöhemmin reissulta tulee myös videota, kunhan ehdin koota sellaisen valmiiksi!

Girl power!

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

12 erikoista asiaa Tanskassa

Vaikka Tanskassa ja Suomessa on paljon samaa, silloin tällöin vastaan tulee niin hyviä kuin huonojakin eroavaisuuksia. Tässä postauksessa kerron joistakin omituisista ja erikoisista asioista Tanskassa ja Odensessa.

 Luomu on (yleensä) halvempaa kuin tehotuotettu. Tämä oli positiivinen yllätys, kun kävin ensimmäisiä kertoja kaupassa. Nyt kun tarkemmin ajattelee, ei tarjolla oikeastaan edes ole muita kuin luonnonmukaisia tuotteita, etenkään hevi-osastoilla.

 16-vuotias voi ostaa alkoholia. Tanskassa 16-vuotias voi ostaa mietoja alkoholijuomia, 18-vuotias myös väkeviä. Alaikärajaa alkoholin juomiselle ei ole ollenkaan. Ei siis ole tarvinnut loukkaantua, vaikkei kassalla ole kysytty papereita. :D

 Väkevät ruokakaupassa. Täällä ei Alkoa tunneta, vaan kaikki alkoholijuomat löytyvät ruokakaupasta. Valikoimaakin riittää etenkin oluiden ja viinien osalta.

Neljän euron kyykkyviini

► J-Dag. Marraskuun ensimmäisenä perjantaina kello 20:59 alkaa joulujuomien myynti, jota juhlitaan tanskalaiseen tapaan juomalla paljon. Tänä vuonna perjantaina 4. marraskuuta Albani tarjoaa ilmaista jouluolutta kaikille ja "joulutontut" ilmestyvät baareihin ympäri Odensea.

► Ei astiankuivauskaappeja. Edelleenkin ärsyttää, ettei astioita voi laittaa kuivumaan kaappiin. Onneksi meillä on käytössä edes pöytäversio, mutta se ei silti ole yhtään sama asia.

► Unisex-vessat. Yliopistolla kaikki vessat ovat sekä naisille että miehille. Kätevää, kun ei tarvitse erikseen tarkistaa, onko menossa oikeasta ovesta.

 Yliopiston baari. Nedenunder on vakipaikka oikeastaan kaikille SDUn opiskelijoille. Jengaa, yatzya ja alkoholia. Vieläkin vähän huvittaa, kun jo kello 16 yliopistolla tulee vastaan humalaisia opiskelijoita. Ei kyllä mikään ihme, kun olut maksaa vaivaiset 10 kruunua (~ 1,3 €).

 Kakkurakkaus. Tanskalaiset rakastavat kakkua. Yliopistollakin sitä jaetaan kaikille jatkuvasti, ja kerran sain kokonaisen kakun yhdeltä yliopiston henkilökunnasta ihan vaan koska hän "ei tiennyt, mitä sillä tehdä".

Drømmekage ungdomshusetissa ja yliopistolla


► Ovet avautuvat väärin. Yhä edelleen koen hankalaksi avata ovia, kun ne aukeavat päinvastoin kuin Suomessa. Tai joskus ne aukeavat miten sattuu, jolloin ei koskaan voi tietää, mitä odottaa. Tilannetta ei auta se, että nopealla vilkaisulla sanat tryk (työnnä) ja træk (vedä) sekoittuvat helposti keskenään.

► Leikkelevalikoima. Pakko myöntää, etten ole suurin leikkeleiden ystävä, mutta siitä huolimatta olen huomannut tämän valtavan valikoiman. Leikkeleitä on jokaisesta eläimestä ja elimestä lähtien, maustettuna tai maustamattomana, pyöreänä ja kulmikkaana.

► Pyöräily. Odense on oikea pyöräilykaupunki, ja sen huomaa. En ollut koskaan ollut pyöräruuhkassa, mutta täällä se on joka-aamuinen ongelma. Jos sulla ei ole pyörää, oot outo. Ikävä tulee huippukuntoisia pyöräteitä ja -kaistoja, joilla ei tarvitse väistellä jalankulkijoita tai autoja!

Aamuruuhkassa

Ja viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä:

► Hygge. Kukaan ei tarkalleen tiedä, mitä hygge on, mutta varmasti jokaisen hyggeen kuuluu yhdessäolo ja mukavuus. Hygge tarkoittaa vähän eri asioita eri ihmisille ja kuulemma siitä voi olla eri variaatioita eri tilanteisiin, kuten joulu-hygge tai oluella-baarissa-hygge. Helpoiten sen kääntäisi englanniksi varmaan sanalla "coziness", mutta se on liian yksinkertainen määritelmä monimuotoiselle käsitteelle.


Ilmainen kakku, ole hyvä!