sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Kolmannen viikon sekalaiset kuulumiset

Aika tuntuu menevän täällä todella nopeasti. Kolme ensimmäistä viikkoa on nyt takana päin, ja uskallan jo sanoa, että oon sopeutunut tänne hyvin. Minkäänlaista kulttuurishokkia tai koti-ikävää ei oo ehtinyt potea, kun kaikenlaista tekemistä on ollut niin kamalan paljon. Ken tietää, ehkä niidenkin aika tulee vielä.

Tanskan alkusyksy yllätti mut täysin, sillä täällä ei ole ollut varmaan kertaakaan alle kahdenkymmenen asteen päiviä ja aurinkokin on paistanut lähes koko ajan. Aamulla kouluun lähtiessä on tosin alkumatkasta viileää, mutta jo puolivälissä alkaa tulla kuuma. Tuntuu typerältä sanoa, mutta toivon jo vähän, että se "oikea" tanskalainen syksy alkaisi - eli vesisade, tuuli ja koleus.

Koulumatkalta

Yliopisto on tullut jo vähän tutummaksi, ja omien kurssien luokat löytyvät helposti. Melkein kaikki ovat tosin samalla käytävällä, mutta yksi on melkoisen labyrintin päässä. Edes opettaja ei löytänyt sinne ensimmäisellä tunnilla, vaan saapui paikalle reilusti myöhässä. Eikä auta edes kysyä apua keneltäkään, koska kukaan ei tiedä, missä mikäkin luokka sijaitsee...

Kävin yhtenä päivänä luentojen jälkeen kiertelemässä ympäri kampusta. SDU on todella iso verrattuna Vaasan yliopistoon, ja eri rakennuksia löytyy joka puolelta. Myös erilaisia patsaita ja muuta taidetta on joka nurkan takana. Kävimme yhdellä kurssilla kiertämässä ympäri yliopistoa katsomassa erilaisia taideteoksia, joita koulustamme löytyy, ja niitä oli ripoteltu sinne tänne. Täytyy joku päivä käydä uudestaan itsenäisesti kiertämässä näitä nähtävyyksiä ja myös kuvata niitä!





Löysin tutkimusretkelläni tunnelmallisen kujan pienestä metsästä, ja siitä tuli heti uusi lempipaikkani yliopistolla. Metsässä oli jo vähän syksyn tuntua, vaikka aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpötilakin oli kuin kesällä.


Kuten edellisinäkin viikkoina, myös tällä viikolla tuli käytyä juhlimassa pariinkin otteeseen. Torstaina meillä oli Birkeparkenissa erään tytön syntymäpäiväjuhlat sekä yliopistolla SDU:n synttärit. Syddanskin yliopisto täytti tänä vuonna 50 vuotta, ja kaikille tarjottiin synttärikakkua, brynsvigeriä, joka on Fynin saarelta kotoisin oleva sokeripommi.


Brynsviger

Synttäreiden lisäksi lauantaina oli ehkäpä koko syksyn suurimmat bileet, nimittäin semesterstartfesten, joka järjestettiin yliopistolla. Paikalla oli ainakin kolmisen tuhatta opiskelijaa, monta eri esiintyjää useammalla eri lavalla ja useampi juomakoju. Ja hauskaa oli!

Karo, mä ja Chiara etkoilla. Itse bileistä ei tullut otettua tällä kertaa yhtään kuvia.

Opiskelun ja juhlimisen lisäksi oon päässyt jo paremmin vauhtiin juoksemisenkin kanssa. Juoksulenkit jäivät aika vähälle flunssan ja kaikkien tapahtumien takia, mutta nyt siinäkin alkaa pääsemään takaisin rutiiniin. Tällä viikolla kävin kahdella pitemmän matkan lenkillä, vaikka tavallisesti käyn kerran viikkoon pitkän lenkin ja sen lisäksi yhden tai kaksi lyhyttä lenkkiä. Voin sanoa, että useampi pitkä lenkki viikossa ei oo mun juttu, sillä oikea jalka ei tunnu tykkäävän liian raskaasta menosta.

Viimeisin lenkki suuntautui täysin uusiin maisemiin, sillä tsekkasin netistä sopivan mittaisen lenkin ja lähdin matkaan. Jouduin juoksemaan melko pitkään autotien viertä tai pyöräteillä, joten reitti ei ollut siinä mielessä kaikista parhain. Mutta matkan varrella oli niin paljon ihailtavaa! Löysin itseni Åsumista ja Bullerupista, joissa oli mitä suloisimpia taloja, joista oli pakko ottaa kuvia. Matkalla oli myös pari hevostallia, ja oli vähällä, etten poikennut niihin pikavisiitille. :D




Näissä maisemissa kelpasi kyllä hölkätä kuutisentoista kilometriä. Uudet reitit tekevät juoksusta mulle paljon mielekkäämpää, eikä pitkäkään matka tunnu niin pahalta, kun ei kierrä vaan samoja reittejä joka kerta.

Lyhyesti sanottuna mulle kuuluu siis oikein hyvää, eikä elämä Tanskassa ole ainakaan tylsää. Tänään olisi suunnitelmissa lähteä vielä iltapäivästä vegaanipiknikille ja suorittaa seuraavan viikon luentojen luku-urakat. Aloitin myös verkkokurssin Vaasan yliopistossa, koska kouluhommia ei koskaan voi olla liikaa...

Palataan asiaan taas sitten, kun oon viettänyt täällä kokonaisen kuukauden. :) Hej, hej!

1 kommentti:

  1. Mukava kuulla että tykkäät olla ja hyvin menee!! Kauniit on maisemat. Sitten kun tullaan ens viikolla käymään niin siellä maaseudun majapaikan omistajalla on hevosia, joten jospa siinä pääsisit vähän lähemmäksi hevosia ;)

    VastaaPoista